Oulun kisat ovat nyt takana ja tämä lyyli istuu bussissa makalla Kuopioon. Enpä muista, milloin olisin viimeksi matkustanut itsekseni puhumattakaan saapumista koirattomaan asuntoon. En kuitenkaan ehdi vajota yksinäisyydessäni limoviikunalle rupattelun tasolle - heti aamun koittaessa matkaan työn puitteissa ilmojen halki aina Hälssinkiin saakka.

Eo jäi Ouluun kesäleirile Senni luokse. Narttuparaati viettää seuraavat pari päivää Kajaanissa.

Kisat sujuivat eilen hyvin ja tänään huonosti. Lauantain perusradalla rytmitys, mikä meillä yleensä mättää, onnistui hienosti. 15. esteenä oli keinu, josta muori pyyhälsi ohi. Olisikohan ollut hahmotushäiriö, sillä käytössä oli harmaa mattopintainen este? Tai sitten koira ajautui kauemmas esteestä kuin tajusin. Video ei paljasta totuutta. Puomin vedin ronskimmin kuin koskaan ja koirahan juoksi läpi. Tästä palautus, ja parempi suoritus. Kaiken kaikkiaan upean fiiliksen rata.

Hyppyrata oli edellistä epävarmempi. Huolimatta hitaasta ohjauksesta, numerolapun olkainten nostelusta ja suurista kaarroksista, julkaisen videon radasta jahka saan nopeamman nettiyhteyden - starring Naku-Neleh. Tiedän, että hiihtolappuihin täytyy tehdä solmut, mutten silti koskaan opi. Epävarmaan ohjaukseen vaikutti myös lähdössä temppuilu, sillä Neleh ei olisi tahtonut millään istua kuralällykköön. Reppana meni puoli-istuvaan asentoon, joten jouduin painamaan koiran pehvan maahan.

Lauantain iloisiin tapauksiin lukeutuivat Fasun ja Sennin voittonolla kakkosten hyppyradalta - kerrankin pääsimme todistamaan kilpailuissa, mihin tämä hieno pari pystyy.

Sunnuntaina päätin armahtaa koiraa lähdössä jättämällä kaveri seisomaan. Kävi kuten pelkäsin: videolta näkee selvästi, kuinka koira lähtee ensimmäiseen hyppyyn murto-osa sekuntia ennen kuin annan luvan. Eli lähdössä on istuttava. Kyseessä on kuitenkin koira, joka ei pysynyt kaksi vuotta sitten paikoillaan hetkeäkään. Itse mokasin heti kolmannen hypyn takaaviennin, ja lopetin radan onnistuneisiin keppeihin Nelehin varastettua viimeinen väli persjätön yhteydessä.

Viimeisellä radalla Neleh teki kilpauransa ensimmäisen keinun läpijuoksun. Jälleen palautus. Luulin, että pärjäisimme keinun kanssa syksyyn, mutta pakko siihen on vielä ennen kesää perehtyä.

Eo-hermoraunio oli oma hysteerinen itsensä. Sunnuntaina Senni sai hienosti ohjattua pojan ensimmäisellä perusradalla nollavoittoon. Vaikkei vauhti ollut särmikkäintä Eoa, yhteinen tekeminen auttanee paria jälleen löytämään yhteisen sävelen.

Viikonlopun tulostaso oli surkea ja Neleh teki mitä epätavallisempia virheitä. Olo on kuitenkin luottavainen, sillä saavutimme viikonlopulle etukäteen asettamani tavoitteet. Oma asenteeni oli löysä sunnuntaina, mutta muutoin olen tyytyväinen.