KASsin kisoissa 18.-19.3. osallistuimme Nelehin kanssa jokaiseen neljään kisaan. Lauantaiaamu oli erittäin jännittävä, koska neljä ryhmäläistäni (viisi koiraa) oli lähtenyt kisaamaan! Olimme kisoissa töissä heti aamusta, joten jätimme vielä koirat kotiin. Fasu oli meillä kylässä, ja koska Senni oli kisoissa Tessan kanssa, jätimme Nelehin Fasun kaveriksi keittiöön/eteiseen. Äiti kävi sitten kakkosten aikana hakemassa Nelehin ja Kaapon. Kukaan ei ollut huomannut, että kissan ruuat olivat tiskipöydällä ja Nelehän keksii keinot päästä käsiksi herkkuihin. Kun se saapui kisapaikalle, näky oli hirvitys: sen lisäksi, ettei koiralla ole turkkia, se oli nyt tasapaksu pötkö, jonka toisessa päässä oli ilonen Nelehin pää ja toisessa riuku, lähes karvaton häntä. Tiesin, etten näkisi tänään sitä huippuvauhtia, mitä olin epävirallisissa ihaillut. Ensimmäinen radalta tuli nollavoitto. Neleh oli hieman normaalia hitaampi, mutta muuten suoritus oli normaali. Nyt ollaan sitten kiinni AVA-arvossa. Jospa Nelehistä tulisi 12. FIN AVA-cavalier, sillä uutta verta todellakin kaivataan, kun Nuppu, syntynyt 97, on kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan rotunsa nuorin AVA(!!). Ehkä joku ehtii ennen meitä?

Toiselta radalta tuli viitonen A:n alastulokontaktilta, kun en vetänyt koiraa tarpeeksi alas. Sunnuntaina, kun turvotus oli hävinnyt melkein kokonaan, eka rata oli hylky, kun vein koiran päistikkaa ilman minkäänlaista estämisyritystä väärälle esteelle. Kun hylky tulee, uskallan kokeilla erikoisempia ratkaisuja, mutta tällä kertaa se sai jäädä. Neleh hyppäsi renkaan taas väärin, mikä on ainoa asia, joka minua alkaa agilityradalla kunnolla vihastuttaa, puhumattakaan siitä, että kyseessä oli oma rengas. Otin sen kahdesti uudestaan ja poistuin radalta puomin kautta (kontakti oli huono, vaikka pysähtyi kyllä, mutta ihan väärään kohtaan). Viimeinen rata oli mukava hyppyrata, jonka lähdössä Neleh karkasi, mutta sain koottua suorituksen yhden pitkän kaarroksen kustannuksella. Koitin Nelehille vaikeita takaleikkauksia ja yritin ennakoida käännöksiä ja koira menikin todella hyvin ( on erttäin antoisaa huomata, että koira menee oikeasti niin paljon paremmin, kun oikein kiinnittää huomiota ohjauksen oikea-aikaisuuteen). Takaleikkaukset ovat meillä todella hitaita, mutta nyt ne ovat alkaneet sujua paremmin ja nopeammin.