Tänä vuonna lähdimme Kokkolan Klag-kisoihin päivän reissulle lauantaina 15.7. Kimppakyytiläisemme koira loukkasi itsensä ja joutui sairaslomalle. Sen vuoksi läksimme matkaan suunnitelmista poiketen omalla autollamme. Alkuperäiseen tiimiimme kuului vain kolmosen koiria ja Eo ilmoitettiin vain päivän keskimmäiseen kisaan.

Kisapaikalle saavuimme sopivasti kakkosluokan maxien aikana. Suntinsuun leirintäalue on ihanteellinen paikka leppoisalle agilitytapahtumalle kuten Klag. Melkein toivoin, että olisimme saaneet viettää koko viikonlopun Kokkolassa. Päivä oli aurinkoinen, vaikka tuuli kylmästi. Koirani käyttäytyiväit ihmeellisen huonosti, kun saavuimme kisapaikalle. Ne vetivät kuin heikkopäiset kohti radan välittömässsä läheisyydessä sijaitsevaa uimarantaa. Ajattelin, ettei olisi ihme, jos Eo ryntäisi radalta suoraan veteen. Ilmoittautumisen jälkeen koirat pääsivät purkamaan energiaansa meren pauhuun kauempana koirarannalla. Se auttoi vain vähän.

Ensimmäisenä oli vuorossa Nelehin rata, joka oli Jämsän tuomaroima mukava ja sujuva pätkä. Fiilis oli erinomainen. Neleh toimi hyvin ja saimme toisen voittonollamme kolmosissa. Sen perässä ollaan roikuttu neljännes vuotta ennen kuin tärppäsi. Kisassa oli 34 osallistujaa, joten arvostin voittoamme todella paljon. Olin hirvittävän ylpeä koirastani, joka saattoi nousta voittoon niinkin suuresta koiramäärästä.

Seuraavaksi lähdimme Eon kanssa ensimmäiselle kakkosluokan radallemme. Poika kuunteli hyvin eikä lähtenyt huitelemaan kohti vesistöjä. Rata sujui muuten mallikkaasti, mutta kepeillä se jätti taas viimeisen välin suorittamatta: kuten aina, ilman erikoisempaa syytä. Sijoituimme toiseksi kymmenen koiran kisassa. Pujottelu on ainoa heikko kohtamme, joka kaipaa paljon harjoittelua. Olen innokas nousemaan Eon kanssa kolmosiin, mutta tahdon keppipuolen olevan paremmassa kunnossa, kun se aika koittaa. Muuten olen tyytyväinen Eoon, joka toimii radalla varman puhtaasti.

Viimeisenä kävimme taistoon Siimeksen kolmosten radalla. Olo oli mainio, mutta tipuimme nopeasti takaisin sinne, mistä lähdimmekin. Olin juuri kehunut seuratovereille, kuinka mahtavaa on, kun koira vihdoin pysyy lähdössä paikoillaan. Jätin Nelehin lähtöön ja hain tarkkaa paikkaani, sillä kahden hypyn jälkeen oli tarkka kohta saada koira puomille esteen alla olevasta putkesta huolimatta. Ajattelin, että mitä tahansa teenkin, en saa käyttää käsiä, etten sohaise koiraa putkeen. Samassa Neleh karkasi selän takaa ja oli yhtäkkiä vierelläni. Minä käskytin puomille. Hetken luulin onnistuneeni, mutta sitten oikea käteni tekee jotakin kummaa ja heilauttaa koiran putkeen. Tyhmä, tyhmä, tyhmä. Olin vihainen itselleni ja suoritimme lopun radan mielenkiintoiset mutkat puhtaasti maaliin. Neleh toimi loistavasti kuten edellisvuonnakin.

Olin tyytyväinen päiväämme ja mieli jäi valoisaksi hauskan kisatunnelman vuoksi. Klag on ehdottomasti valtavan rentouttava tapahtuma, johon voi lähteä kunnon löhölomaa viettämään. Toivottavasti saamme nauttia siitä paremmin ensi vuonna.