Elämä on täynnä yllätyksiä.

Olen jo usean viikon ajan seuraillut Nelehiä epäilys mielessäni. Outo käytös viittaa lopulta vain yhteen asiaan - oivallus avartaa käsitystäni koirasta ja auttaa ymmärtämään sitä paremmin.

Kiinnitin asiaan huomiota, kun Nelehistä oli tullut tottelematon ulkoilun yhteydessä, erityisesti luoksetulossa. Vaikka kuinka palkitsen ja vahvistan oikeaa toimintamallia, koira ei vain tottele. Välillä se on lenkillä niin röyhkeän jäärä, ettei tilanne ole enää ollenkaan järkeenkäypä: Neleh jolkuttaa maata haistellen ja vain Eo tulee välittömästi luokse käskystä. Oudoksi tilanteen tekee se, että Neleh on äärimmäisen miellyttämisenhaluinen ja erittäin tietoinen siitä, että saa oikeanlaisella käytöksellä haluamansa. Neleh on ahne, mutta se ei suinkaan ole tyhmä. Kun lopulta lähestyn koskettamaan koiraa varkain, se säikähtää.

Olen myös ajatellut, että Nelehillä on valtavan hyvä keskittymiskyky tekemisiinsä. Kovin monesti olen yllättänyt koiran verekseltään kaivamassa roskapussia ja niin monta kertaa olen saapunut kotiin ilman, että Neleh rekisteröi asiaa mitenkään. Kummastelen, miksi koira vain tuijottaa ulko-ovella, kun vinkkaan lenkille lähdöstä. Sen päähän ei tunnu mahtuvan muuta kuin toive oven avautumisesta eikä se rekisteröi enää mitään muuta.

Jälkeenpäin ajatellen vihjeitä on ollut ilmassa koko ajan. Neleh ei enää pysähdy suojatielle käskystä tai etsi ruokakuppia, mikä meillä on vihje ruoka-ajasta. Se yllättyy, kun huomaa minun käskevän sitä tuimasti. Se ei ole säikky yllättävien äänten suhteen. Se ei reagoi vahvasti toisen koiran murinaan tai huomioi kauempana haukkuvaa lajitoveriaan. Hyvähermoinen koira, olen ajattellut.

Neleh vaikuttaa välillä käyvän vähän hitaalla eikä se ole aina ihan ajantasalla. Tähän on kuitenkin yksinketainen syy: Neleh on kuuro.