Tarvitsemme treeniä todella palavasti. Agilityn harrastaminen Iisalmessa varsinkin ilman autoa on hyvin hankalaa. Viimeiset pari vuotta ovat menneet harrastaja-agilitaillessa silloin tällöin ja erittäin satunnaisesti. Olen pelännyt upean koiran menevän aivan hukkaan, koska en ole pystynyt treenaamaan sitä. Yksin kun ei kehity yhtään mihinkään.
B-maajoukkue tuli kuvioon oikealla hetkellä: Juuri nyt agility tuntuu simppeliltä. Ei tässä mitään maailmanmestareita olla, mutta radat näyttävät täysin selkeitä Nelehin kanssa. Koiraa on äärettömän helppo viedä. Puomiongelman jälkeen voimme alkaa tahkoa nollia, koska muilla osa-alueilla koira toimii kuin rasvattu. Olemme vihdoin päässeet siihen pisteeseen, että voin luottaa koiraan ja koira arvostaa minua.
Ulkopuolisella avulla pääsemme varmasti eteenpäin agilityssä.
Neleh mustikassa. © Esa Koivuranta
Kommentit