Joulupyhien ajan vietämme rauhallista aikaa. Suhde koiriini on tällä hetkellä kovin yksipuolinen: päivittäin lenkkeillään asuinalueen tiluksilla. Kolmikko pitää sentään loistavasti kuntoa yllä juoksemalla kuin viimeistä päivää - jopa mummo on intoutunut spurttailemaan, vaikkei missään nimessä samoissa määrin kuin kaaharikaksikko. Hieman olemme myös harjoitelleet kotioloissa temppuja. Ajan puutteen vuoksi harkkaaminen ei ole kovin määrätietoista. Eo olisi loistava tanssikoira, jos pystyisimme harrastamaan lajia. Nelehin saisi tiukemmalla otteella tekemään koreografiaa vielä innokkaammin. 

Uuden vuoden kujeiden myötä alamme jälleen herätä eloon. Nelehin kanssa lähdemme puolissa välin tammikuuta Hyvinkäälle leirille. Tiedossa on rankka viikonloppu jo pelkästään koiralle. B-maajoukkueeseen hakeminen oli kyllä aivan loistava päähänpisto. Muutoin pääsisimme harjoittelemaan niin vähän, että ote koiraan alkaisi lipsua.

Pakkasralliin lähdemme kokeilemaan kontakteja: kaksi perusrataa ja vielä viimeiseksi hyppyrata, josta koiralle jää hyvä mieli. Muita päivämääriä en ole asettanut, sillä elämämme on edelleen kovin häilyvää - tarkkaa tietoa tulevasta olinpaikasta ole. Kesällä osallistumme tietenkin SM-kisoihin, joihin en ole asettanut menestymispaineita. Parastamme sinne tottakai lähdemme tekemään, mutta sijoittuminen nopeassa seurassa on onnen kauppaa. Turha ottaa paineita asioista, joille ei mitään mahda ja keskittyä oleelliseen.

Karsinnoissa ovat kaiketi tulevan kesän päätavoitteet. Nämä kisat ovat karkelot, joissa tahdon päästä hyvään tulosvarmuuteen ja tehdä parasta mahdollista Neleh-suoritusta. Huhutaan, ettei ensi kesänä puhdasta rataa saa enää nollaa ylittävällä tuloksella. Jos karsintojen ihanneaika yhä määräytyy 10 prosentin säännöllä, emme luultavasti pääse edes ihanneaikoihin saati pisteille. Tänä vuonna olisimme tehneet vain yhdellä radalla ihanneajan alituksen. Jos cavaliertiimimme ei pääse vaadittaviin aikoihin, en aio lannistua: onnistua voi, vaikkei sijoitus lopputuloksissa nousisikaan korkealle. Pitää vain toivoa, etteivät tuomarit tee nopeita, suoraan juostavia ratoja kuten viime vuonna.

Jente pitäisi käyttää näyttelyssä ennen kuin se joutuu avoimeen luokkaan: nuorissa saa vielä anteeksi, ettei ole läski. Minulla ei ole aikomustakaan lihottaa tyttöä pelkän näyttelyn vuoksi. Agilityvalioon vaadittavan H:n saamiselle ei pitäisi olla esteitä, mutta ainahan olisi parempi saada edes kohtuullinen tulos. Joku älypää keksi siirtää Oulun kv:n äitienpäivältä heinäkuulle karsintojen kanssa samalle viikonlopulle, joten sinne emme pääse. Haluan esittää koirani itse, koska harrastaminen on meille yhdessätekemistä koiran kanssa - vaikka kyseessä olisi näyttely, josta kumpikaan osapuoli ei saa minkäänlaista tyydytystä. Ehkä menemme Iisalmeen syksypuolella.

Kisaikään Jente tulee elokuun alussa. Lähempänä katsomme, milloin kisadebyyttimme teemme. Ehkä cavaliermestaruuksissa, jos sinne lähdemme.

Eo on edelleen ikuisuusprojekti. Harmi, että se joutuu aina jäämään toiseksi: koiran potentiaali ei koskaan pääse kunnolla esille.